Aikakone

Moni on joskus haaveillut mahdollisuudesta kurkistaa entisajan ihmisten elämään. Helsingin kaupunginmuseossa se onnistuu, sillä museokävijät voivat astua Aikakoneeseen, joka imaisee heidät elävään ja todentuntuiseen menneisyyden Helsinkiin.

Signe Branderin valokuvat Helsingistä heräävät eloon
Aikakone herättää Signe Branderin valokuvat eloon ja immersiivinen, interaktiivinen tilainstallaatio kuljettaa kävijän läpi menneisyyden Helsingin. Aikakone 2.0 vie aikamatkaajan 1900-luvun alun Helsinkiin, jossa uusi kivilinnojen kaupunki valtaa alaa puutaloilta. Uusi kaupunki on sekoitus kansallisromantiikkaa, jugendia, sekä pohjoismaista klassismia – vanhaa perinnettä ja uusia tuulia.

Branderin aikana Helsinki oli ensimmäistä kertaa nähtävissä uusista näköalapaikoista, kuten Kansallismuseon tornista. Lintuperspektiivin lisäksi Brander kuvasi panoraamoja myös katutasosta ja tavoitti näin kaupunkielämän arkiset yksityiskohdat. Aikakone 2.0:ssa nähdään projisioita, jotka perustuvat Branderin ottamiin panoraamakuviin Kallion kirkosta ja Nikolainkirkosta eli nykyisestä Tuomiokirkosta käsin.

15. huhtikuuta 1869 syntynyt Brander kuvasi Helsinkiä ja helsinkiläistä elämänmenoa viime vuosisadan alussa, jolloin Helsingin muinaismuistolautakunta palkkasi hänet tallentamaan kiivaasti muuttuvaa kaupunkia. Branderin vuosina 1907–1913 kuvaamat 907 lasinegatiivia ovat kaupunginmuseon kokoelmien perusta.

Tulevaisuuden teknologiaa museossa
Aikakone 2.0 on kehitetty yhteistyössä Teatime Research Oy:n kanssa ja osana Demos Helsingin ja Finnish Virtual Reality Association ry:n Virtuaalihubit-projektia. Aikakone 2.0 on saanut rahoitusta myös Museoviraston avustuksista ammatillisten museoiden innovatiivisiin hankkeisiin.

Aikakoneessa hyödynnetään muun muassa seinäprojisointeja, ääntä, animointia ja 3D-virtuaaliteknologiaa. Aikamatkaelämyksen voi kokea sekä tilassa että virtuaalitodellisuuslaitteiden avulla. Laitteet ja teknologia kuitenkin pysyttelevät taustalla ja etualalle nousevat ihmisten väliset kohtaamiset, muistot ja yhteys menneeseen.

Kaupunginmuseo on tehty yhdessä kaupunkilaisten kanssa, ja kaupunkilaiset ovat olleet mukana myös Aikakoneen suunnittelussa erilaisten kyselyjen, keskustelujen ja haastattelujen kautta.