Teorian keskeiset ajatukset muotoutuivat 1930-luvulla kansallissosialismin valtaannousun aikoihin, mutta ne tarjoavat edelleen aineksia yhteiskunnallisten rakenteiden ymmärtämiseen ja muuttamiseen. Millaisissa historiallisissa olosuhteissa teoria sai alkunsa? Millaiset kulttuuriset virtaukset vaikuttivat sen muotoutumiseen?

Luennot:
18.3. Kriittisen teorian synty Weimarin Saksassa
Luento käsittelee fasismin nousuun ja työväenliikkeen tappioon pettyneiden saksalaisten juutalaisintellektuellin pyrkimyksiä luoda monitieteellinen teoria, jonka käytännöllisenä päämääränä oli maailman muuttaminen.

25.3. Freud ja Marx – psykoanalyysi ja kapitalismi
Sigmund Freudin kehittämä psykoanalyysi avasi 1900-luvun alussa näkymän ihmisen tiedostumattomaan mieleen. Kuinka yksilön psyykeen keskittyvä terapiamuoto muuttui kriittisen teorian käsissä yhteiskunnalliseksi tutkimusmetodiksi?

1.4. Taide ja kulttuuriteollisuus modernin maailman peileinä
Luennolla tarkastellaan kriittisen teorian käsitystä modernista taiteesta prismana, joka avaa aistit, ja kulttuuriteollisuudesta vallankäyttönä, joka sopeuttaa aistit vallitsevaan maailmaan. Miksi kriittinen teoria piti surrealismia vallankumouksellisena? Miksi se hylkäsi jazz- ja populaarimusiikin kertakäyttökulttuurina?

8.4. Valistuksen dialektiikka
Max Horkheimer ja Theodor Adorno julkaisivat kirjansa Valistuksen dialektiikka (1944) keskellä toisen maailmansodan ja holokaustin kauhuja. Millaisena teos kuvaa modernin maailman? Kuinka vuosisadan puolivälin aatteellinen ilmapiiri vaikutti teoksen sävyyn ja sisältöön?

15.4. Maanpako Yhdysvaltoihin, kylmä sota ja 1960-luvun opiskelijaradikalismi
Kriittisen teorian ajattelijat pakenivat kansallissosialismin nousua Atlantin toiselle puolelle. Osa heistä nousi 1960-luvun opiskelijaliikkeen esikuviksi, ja osa puolestaan torjuttiin konservatiivisina elitisteinä. Kuinka kosketus amerikkalaiseen kulttuuriin muutti kriittistä teoriaa?

Luennoija FT Mika Pekkola

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Frankfurtin koulukunnan ajattelua ja historiaa﻿

Frankfurtin koulukunnan ajattelua ja historiaa