Arkeo-etiologia tutkii sairauksien syitä arkeologisesta aineistosta. Sairauksien syyt voidaan karkeasti jakaa perimään, elintapoihin, ympäristöön ja sattumaan.

Kurssilla opitaan muinaisten ja nykyisten sairauksien eroja ja millaista elämä oli ennen nykylääketieteen kehitystä, ennen suuria innovaatiota kuten maanviljelyn vallankumous, metallin käyttöönotto ja teollistuminen. Opitaan myös keskustelemaan tieteellisistä aiheista pienryhmissä ja opettajan kanssa. Opiskelijoilta toivotaankin aktiivista osallistumista opetukseen.

13.1. Ravinto ja terveys
Miten ravintoa tutkitaan arkeologiassa ja miten ravinto vaikuttaa luista tutkittavaan terveyteen? Maanviljelyn vallankumous oli monella tapaa terveyden kannalta murroskohta. Sen vaikutukset näkyvät esimerkiksi hammassairauksien lisääntymisenä.

20.1. Elinympäristön, työn ja elintapojen vaikutus terveyteen
Raskaat työt näkyvät ihmisen luustossa. Teollistumisen myötä esimerkiksi puutostautien merkit luustossa lisääntyvät.

27.1. Kaupungistumisen, väkiluvun kasvun ja liikkuvuuden vaikutukset terveyteen
Väestömäärien kasvu antoi patogeeneille oivalliset olosuhteet levitä. Muuttoliikkeitä voidaan tutkia arkeologiassa monella tavalla ja ne ovat vaikuttaneet mm. tartuntatautien levinneisyyteen.

3.2. Väkivalta, sota ja onnettomuudet
Sodat ovat vähentyneet Euroopassa keskiajalta nykyaikaan tultaessa. Sodan muodot ovat muuttuneet. Esimerkiksi rakenteellista väkivaltaa voidaan tutkia arkeologisista aineistoista.

10.2. Sosioekonomiset syyt
Arkeologiassa usein tutkitaan iän myötä lisääntyviä sairauksia tai lastentauteja. Arkeologisesti voidaan selvittää myös vainajan sosioekonomista statusta ja sen vaikutusta terveyteen.

24.2. Perimän vaikutus terveyteen
Suomalaisittain mielenkiintoisimpia ovat harvinaiset suomalaiseen tautiperimään kuuluvat sairaudet. Perimän vaikutusta terveyteen voi tutkia luustosta ja myös muinais-DNA tekniikalla.

FT Kati Salo

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Oh no, the event you are looking for has already ended